Uusi luova tietoyhteiskunta

Ari Haasio

Luovuus on paras lamalääke. Uudet innovaatiot, rohkeat keskustelunavaukset ja uusien näkökulmien löytäminen tuttuihin asioihin on menestymisen edellytys. Luovuus ei ole vain taiteen ja tieteen yksinoikeus, sen tulee läpäistä kaikki elämän eri osa-alueet. Meidän tulee antaa luovuudella mahdollisuus, rohkaista ihmisiä toimimaan ennakkoluulottomasti ja ruokkia näin innovoimista. Tässä Osaaja.netin numerossa käsitellään luovuutta erityisesti tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Moderni teknologia on tuonut mukanaan runsaasti erilaisia innovaatioita. Samalla se on myös luovuuden kasvualusta ruokkien itse itseään. Internet ja sen tarjoamat lähes rajattomat mahdollisuudet ovat tästä oiva esimerkki.

Uudet tietotekniset sovellukset mahdollistavat pedagogisesti mielenkiintoisia ratkaisuja, joilla voimme edistää oppimista eri tavoin. Merja Drake ja Kari Salo avaavat artikkelillaan kiintoisan keskustelun podcastien ja vodcastien mahdollisuudesta opetuksesta pohtimalla iTunes-korkeakoulun mahdollisuuksia maassamme. Päivi Aarreniemi-Jokipelto luotaa Second Lifen mahdollisuuksia opetuskäytössä – onko kyseessä vain ohimenevä ilmiö vai onko Second Life tullut jäädäkseen verkko-opetuksen avuksi? Mitä mahdollisuuksia se tarjoaa?

Timo Toikon ja Teemu Rantasen artikkelissa on paneuduttu nykyään kovin usein innovaatiotoiminnan keskiöön nousseeseen käyttäjä- ja toimijalähtöisen kehittämisen eri ulottuvuuksiin, jossa korostuu ennen muuta tiedonmuodostuksen uudenlaisesta tavasta.

Viestintä ja tiedonhankinta ovat kokeneet Internetin myötä suuren mullistuksen. Tiedonhaku on muuttunut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana radikaalisti. Sama koskee myös viestintää. Ari Haasio pohtii artikkelissaan mitkä ovat onnistuneen tiedonhaun edellytykset.

Luovuus konkretisoituu hyvin projektityöskentelyssä. Se on yksi onnistuneen projektin kulmakivistä. Tähän teemaan on paneutunut artikkelissaan Pekka Uotila, joka pohtii artikkelissaan luovuuden ja projektityön yhteensovittamisen mahdollisuuksia ja seurauksia.

Yhteiskunnan on toimittava aktiivisesti luovuuden edistämiseksi. Tähän teemaan on tarttunut Ville Saarikoski omassa puheenvuorossaan, jossa hän ottaa terävästi kantaa innovointiin suomalaisessa tietoyhteiskunnassa. Thomas Palmgren esittelee lukijoille 72 Hour Race to Innovation –innovaatiotehdasmallin, jota on nyt kokeiltu myös Suomessa. Miika Kajanuksen näkökulmassa tulee esiin käytännön case kansainvälisestä koulutus-, tutkimus- ja yritysyhteistyöstä. Arto Mutanen puolestaan pohtii näkökulmassaan käytännön ja tutkimuksen vuoropuhelua ja niiden välistä suhdetta ammattikorkeakoulumaailmassa. Olli Mäkinen on arvioinut Eero Sormusen ja Esa Poikelan toimittaman teoksen Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen, joka on ensimmäinen laajempi esitys aiheesta.